Virallisilla suosituksilla tai terveysammattilaisten sanalla on nuorten mielestä huomattavasti vähemmän painoarvoa, joskin ne voivat vaikuttaa nuoriin välillisesti vanhempien kautta.
Nuorten ruokailutottumuksiin vaikuttavat eniten vanhemmat, kaverit ja sosiaalinen media. Sen sijaan virallisilla suosituksilla ja opettajien, lääkäreiden tai terveysammattilaisten sanalla on heille vähemmän merkitystä. Tämä selvisi Arlan teettämästä, tutkimusyritys Ipsoksen kesällä 2020 tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin 13–19-vuotiaiden ruoka-asenteita Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Jokaisesta maasta mukana oli 500 nuorta.
“Vanhemmilla on arvokas rooli nuorten elämässä. He vaikuttavat esimerkillään alle 16-vuotiaiden nuorten ruokailutottumuksiin kaikkein eniten. Sitä vanhemmille, yli 16-vuotiaille, taas ystävillä ja sosiaalisella medialla on suurin merkitys. Ja vaikka asiantuntijoiden neuvoilla on nuorten omasta mielestä vähäisempi merkitys, voi olla, että ne vaikuttavat vanhempien kautta“, Arla Suomen tuotekehityspäällikkö Minna Elovainio sanoo.
Tutkimustuloksia esitellään tänään alkavassa pohjoismaisessa ravitsemuskonferenssissa NNC 2020:ssa. Yksi tämän vuoden konferenssin keskeisistä aiheista ovat uudistettavat pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistaan vuonna 2022.
"Viestintää terveellisestä ruokavaliosta on kehitettävä niin, että nuoret innostuvat siitä"
Suomalaiset nuoret tuntevat ravitsemussuositukset hieman paremmin kuin nuoret Ruotsissa ja Tanskassa. Suomalaisnuorista 58 % tuntee ne melko tai erittäin hyvin ja 89 % pitää niitä myös luotettavina. Esimerkiksi vain 45 prosentilla ruotsalaisista teini-ikäisistä on selkeä kuva ravitsemussuosituksista. Viralliset suositukset eivät kuitenkaan innosta nuoria hakemaan lisätietoa, ja suomalaiset nuoret myös ajattelivat muiden maiden nuoria useammin, että suositukset ovat vanhanaikaista luennointia.
“On tärkeää, että nuoret tietävät, miten terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio koostetaan. Tutkimuksen tulos kuitenkin viittaa siihen, että viestintää nuorille olisi tarpeen kehittää niin, että nuoret kokevat aihepiirin omakseen ja innostuvat siitä”, toteaa Elovainio.
Kolmasosa suomalaisnuorista noudattaa ruokavaliota – useimmiten samaa kuin vanhempansa
Tutkimuksen mukaan joka kolmas 13–19-vuotiaista suomalaisista nuorista noudattaa jotakin ruokavaliota, tytöt vähän useammin kuin pojat. Ruotsissa 40 % nuorista kertoi noudattavansa erikoisruokavaliota, Tanskassa vastaava luku on 23 %.
Suomessa laktoositonta ruokavaliota noudattaa 17 %. Pääasiassa kasvispainotteisesti syöviä eli ns. “flexaajia” on 6 %, kasvissyöjiä 6 %, vegaaneja 2 % ja gluteenitonta ruokavaliota noudattavia 2 %. Nuoret ja vanhemmat ovat ruokavalioiden osalta hyvinkin tasoissa ja luvut ovat liki yksi yhteen, mikä tukee tutkimuksen tulosta vanhempien vahvasta vaikutuksesta.
Osa ruokavaliota noudattavista nuorista kertoi myös poikenneensa linjastaan. Esimerkiksi kasvisruokavaliota noudattavista ja vegaaneista kolmasosa oli syönyt viikon sisällä broileria.
“Vaikka ruokavaliota noudattaa vain kolmasosa nuorista, he kuitenkin uskovat, että huomattavasti suurempi osa kavereista – 56 prosenttia – on jollain ruokavaliolla. Tämä voi johtaa siihen, että nuoret kokevat tarpeettomasti ystävien kautta tulevaa painetta omia valintojaan kohtaan”, Elovainio pohtii.
Siitä huolimatta että nuoret eivät innostu virallisista ravintosuosituksista, he ovat kuitenkin kiinnostuneita aiheesta ja etsivät siitä tietoa. Tutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisnuorista oli hakenut inspiraatiota tai tietoa ruoasta. Verkkohaut koskivat useimmiten reseptejä, mutta myös tietoa terveellisestä ja kestävästä syömisestä. Tärkeimmät tiedonhaun lähteet olivat verkosta löytyvät reseptit, sosiaalinen media ja YouTube.
Arla satsaa ruoan tulevaisuuteen ja hyvinvointiin
Arla on sitoutunut kehittämään tuotteita, jotka edistävät terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän. Nuorten ruokatutkimus on osa tätä kokonaisuutta. Arla Suomi satsaa strategiansa mukaisesti myös Food & Future -teemaan, jossa keskitytään ruoan tulevaisuuteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Teeman alla on tänä vuonna lanseerattu esimerkiksi tutkittuja B420™-bifidobakteereja ja kuitua sisältävä Arla Got Guts? -jogurttisarja, ruoan tulevaisuutta Henkka Hyppösen johdolla pohtiva Food & Future -podcast sekä suolistoon ja hyvinvointiin keskittynyt verkkosivusto Hyvinvoiva minä.
Tutustu tutkimustuloksiin tästä.
Lisätiedot
Minna Elovainio, tuotekehityspäällikkö, Arla Oy
minna.elovainio@arlafoods.com
puh. 050 313 8961
Sirpa Rinne, viestintäjohtaja, Arla Oy
sirpa.rinne@arlafoods.com
puh. 0400 685 975
