Arla jatkaa työtään kohti hiilineutraalia maitoketjua. Nyt Arla Suomi aloittaa maitotiloilla Climate Check -ilmastokartoitukset, joilla selvitetään maitotilojen hiilidioksidipäästöjen lähteet ja suuruus sekä annetaan täsmäratkaisuja päästöjen vähentämiseksi.
Climate Check -ilmastokartoitukset tehdään kahdeksassa Pohjois-Euroopan maassa, joissa Arla Foods -konsernilla on Suomi mukaan lukien yhteensä 10 400 maidontuottajaa. Arla Suomen 500 maitotilalla ilmastokartoitukset tehdään vuoden 2020 loppuun mennessä. Kartoitukset tekee riippumaton asiantuntija, joka Suomessa on Envitecpolis Oy.
Kartoituksen avulla maitotilallinen saa tiedon tilansa hiilijalanjäljestä ja konkreettisia ratkaisuja siihen, miten päästöjä voi vähentää kohti nollaa. Tiedoista kertyy maailman suurin kooste riippumattomasti arvioitua ilmastodataa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi maatalouden ilmastovaikutusten tieteelliseen tutkimukseen.
Climate Check -ilmastokartoitusten myötä Arla Suomi muuttaa maidon hinnoittelua.
– Tulevaisuudessa hiilijalanjäljen mittaaminen ja siihen vaikuttaminen tulevat osaksi laatuohjelmiamme. Nykyisin tuottajille maksetun hinnan perustana ovat maidon laatu, proteiinin ja rasvan määrä sekä eläinten ja maidontuottajien hyvinvointi. Jatkossa myös maidon hiilijalanjälki ja sen vähentämiseksi tehty työ tulevat mukaan hinnoitteluperiaatteisiin, kertoo Sami Kilpeläinen, Arla Suomen hankintajohtaja.
Tulevaisuudessa maito syntyy hiilineutraalisti
– Arlan tavoitteena on vähentää koko konsernin tasolla päästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomessa haluamme olla edelläkävijöitä. Aiomme saavuttaa tavoitteen konsernin tavoiteaikataulua aiemmin, toimitusjohtaja Kai Gyllström Arla Suomesta toteaa.
Kestävän maidontuotannon eteen tehdään jatkuvasti töitä ja tuloksia on jo saatu. Arlalla maidontuotannon hiilijalanjälki on keskimäärin 1,15 kg CO2e maitokiloa kohden, kun globaali keskiarvo on 2,5 kg CO2e. Suurimmat mahdollisuudet alentaa hiilijalanjälkeä edelleen löytyvät lehmien aineenvaihdunnasta, lannan käsittelystä ja rehun tuotannosta.
– Päästöjen pienentämiseksi on mahdollista tehdä monia asioita, kuten siirtyä lehmän metaanipäästöjä vähentävään ruokintaan, parantaa lannan käsittelyä ja tuottaa siitä biokaasua, tehostaa rehun tuotantoa ja parantaa peltojen hiilensidontaa sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä, Sami Kilpeläinen luettelee.
Arla Climate Check on tehty jo muutamilla maitotiloilla Suomessa. Yksi näistä on Marko ja Sari Sorviston Kotipellon tila Ylivieskassa. Siellä Envitecpolisin käyttämällä Cool Farm -työkalulla tilan hiilijalanjäljeksi laskettiin 0,91 kg CO2e maitokilolta.
– Päästölaskelman teko oli odotettua helpompi juttu. Saadut tulokset olivat positiivinen yllätys ja hyvin mielenkiintoisia. Ne auttavat kehittämään tilaa sekä ympäristön että taloudellisuuden näkökulmasta. Kannustan kaikkia tiloja tekemään laskelman pikimmiten, toteaa yrittäjä Marko Sorvisto Kotipellon tilalta.
Maito on erinomainen ravintoaineiden lähde myös ilmastonäkökulmasta
Syömisen perimmäinen tarkoitus on, että saamme kaikki tarvitsemamme ravintoaineet. Ruoan ilmastovaikutuksista puhuttaessa keskeistä on, miten paljon saamme ruoasta erilaisia ravintoaineita ja minkä verran siitä syntyy hiilidioksidipäästöjä. Envitecpolis selvitti, millaisia ruoka-aineiden hiilipäästöt ovat verrattuna niiden ravintoainesisältöön.
– Tarkasteltaessa eri ruokien CO2-päästöjä 1000 kcal kohti, maidon hiilijalanjälki asettuu lähes samalle tasolle esimerkiksi ruisleivän ja jäävuorisalaatin kanssa tai alemmalle tasolle kuin esimerkiksi banaani tai riisi. Tämä johtuu siitä, että maidossa on luonnostaan runsaasti ihmisen tarvitsemia ravintoaineita. Päästöjä pienentämällä hyötysuhde paranee entisestään, Envitecpolisin hiililaskennan asiantuntija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Senja Arffman toteaa.
Kun katsantokanta siirretään 100 gramman annokseen, esille nousevat perinteiset suomalaiset ruoka-aineet kuten peruna, maito, ruisleipä, kananmuna ja kala. Niistä kaikista saadaan paljon ja monipuolisesti erilaisia ravintoaineita, jolloin niiden hiilipäästöt ovat pienet sekä ravintoaineiden määrään että monipuolisuuteen verrattuna.
Lue lisää Envitecpolisin selvityksestä tästä.
Lisätietoja:
Sami Kilpeläinen
hankintajohtaja, Arla Oy
sami.kilpelainen@arlafoods.com
+358 50 3831755
Senja Arffman
johtaja, EnvitecTuottopalvelut
senja.arffman@envitecpolis.fi
+358 50 353 1818
