"Syö murosi, sillä aamupala on päivän tärkein ateria!" Monet ovat kuulleet tämän äitinsä suusta useita kertoja. Äidit ovat yleensä oikeassa – ainakin osittain.
"Monet meistä ovat tottuneet saamaan aamupalalla hiilihydraatteja muroista, leivästä ja sokereista", kertoo Lise Larsen, joka toimii Arlan strategisen innovaatiokeskuksen ASICin ravintoasiantuntija Tanskassa. "Jos sen sijaan söisimme aamulla enemmän proteiinia, sillä voisi olla merkittäviä terveysvaikutuksia."
Proteiinin tasainen saanti tavallisen päivän aikana voi vähentää ruokahalua ja hillitä välipalanälkää. ”Kyse ei ole siitä, että proteiinia pitäisi syödä enemmän, vaan siitä, että sitä pitäisi syödä oikea määrä oikeaan aikaan”, Lise sanoo.
"Viimeisten vuosikymmenten aikana miehen tyypilliseen ruokavalioon on kuulunut 10 grammaa proteiinia aamulla, 20 grammaa lounaalla ja 60 grammaa illalla, jolloin syödään iso pihvi tai vastaava", Lise kertoo.
30–30–30-sääntö
Kun proteiinin saanti tasapainotetaan 30–30–30-mallin mukaisesti (30 grammaa proteiinia aamulla, lounaalla ja päivällisellä), ihmiset ovat vähemmän nälkäisiä ja saavat siksi vähemmän kaloreita ruoan mukana. Proteiinia tarvitaan lihasten kasvattamiseen ja ylläpitämiseen, ja se on hyvin tärkeää kasvaville lapsille sekä vanhuksille, joiden lihakset usein heikkenevät.
Ajatuksen seurauksena kiinnostus meijerituotteita, kuten rahkaa ja skyriä kohtaan on kasvanut erityisesti Pohjoismaissa. Lise kertoo, että Arlalta on ilmestynyt monista tuotteista uusia, enemmän proteiinia sisältäviä versioita, jotta aamupalalla voisi saada 30 grammaa proteiinia perinteisistä tuotteista. Uusien tuotteiden syynä on myös se, että ASIC on panostanut kehitystyössään runsaasti proteiinia ja kuituja sisältäviin elintarvikkeisiin, jotka voivat auttaa kuluttajia välttämään ylensyömistä.
Useimmat meijerituotteet sisältävät luonnostaan paljon proteiinia. Monissa juustoissa, kuten kermajuustoissa, on enemmän proteiinia grammaa kohti kuin pihvissä. Myös maito, raejuusto ja kreikkalainen jogurtti sisältävät runsaasti proteiinia.
"Muistatko 1990-luvun muotidieetit, kuten Atkinsin dieetin? Ne eivät olleet kokonaan tuulesta temmattuja. Ravitsemuksen asiantuntijat ovat jo vuosia suosineet runsaasti proteiinia ja vähän hiilihydraattia sisältävää ruokavaliota”, Lise jatkaa.
Ei vielä virallisia suosituksia
Toistaiseksi ei kuitenkaan ole olemassa virallisia ravintosuosituksia sille, miten proteiinin saannin pitäisi jakautua päivän aikana ylensyömisen hillitsemiseksi. Lisen mukaan syy tähän on se, että ohjeiden päivitykseen voi mennä jopa vuosikymmen ja lisäksi proteiineja tutkiva tiede on vielä uutta.
"Tiedemiehet eivät vieläkään ole varmoja siitä, mitä elimistössä tapahtuu ja miksi proteiini saa olomme tuntumaan täydemmältä. Tutkimusten mukaan se liittyy jollain tavalla kehossa vapautuvaan kylläisyyshormoniin."
Lise huomauttaa, että liika proteiinin saanti voi aiheuttaa myös ongelmia. Tutkimukset osoittavat, että elimistö pystyy kuluttamaan enintään 30 grammaa proteiinia yhdellä aterialla. Suuremmat määrät vain "kuluvat", eikä elimistö pysty hyödyntämään niitä. Muissa tutkimuksissa on osoitettu, että liiallinen proteiinin saanti erityisesti prosessoidusta lihasta voi ajan myötä lisätä sydänsairauksien riskiä.
Tutustu syksyn uutuustuotteisiimme, joista löytyy muun muassa koko Ihana Rahkaisa -jogurtit. Ja joko olet maistanut Luonto+ -proteiinijogurttia?
