Hieman yli vuosi sitten Arla Suomi päätti selvittää sille maitoa tuottavien tilojen hiilijalanjäljen. Tavoitteena oli saada yksityiskohtainen laskelma jokaiselta tilalta vuoden 2020 aikana.

Arla Climate Check -ilmastokartoitukset valmistuivat määräajassa. Niiden myötä Arlasta tuli Suomen ensimmäinen meijeri, jolla on käytössään yksityiskohtainen hiililaskelma kaikilta sen maidontuottajilta. Ilmastokartoitukset ovat tärkeä osa Arlan matkaa hiilineutraaliksi meijeriksi.

Tiloilla tehtyjen Climate Checkien mukaan Arlan maitotilojen hiilijalanjälki on keskimäärin 1,03 kg CO2 e maitokiloa kohden. Se on alle Suomen vuoden 2019 keskiarvon, joka on Luken mukaan 1,10 kg CO2 e. Se on myös selvästi alle maidontuotannon globaalin keskiarvon 2,5 kg CO2 e.

Hiilijalanjäljestä keskimäärin 45 % on peräisin lehmien aineenvaihdunnasta, 23 % lannasta, 19 % rehuista, 8 % energiasta, 4 % laidunnuksesta ja 1 % rahdista.

- Laskelmat kertovat myös, että jokainen tila on erilainen, joten niillä on myös erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä. Kultakin tilalta tarkasti lasketut tiedot auttavat tiloja kehittämään toimintaansa kohti Arlan asettamaa tavoitetta olla hiilineutraali tulevaisuudessa, Arla Suomen hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoo.

Kilpeläinen painottaa, että Arla haluaa toimia myös läpinäkyvästi.

- Saatuihin laskelmiin perustuen avasimme kahden purkitetun maidon hiilijalanjäljen myös kuluttajille. Nämä maidot ovat Yhden tilan luomumaito ja Yhden tilan luomu kevytmaito. Niiden hiilijalanjälkeen sekä tekoälykameraa ja lohkoketjua hyödyntäen kerättyyn tietoon eläinten hyvinvoinnista ja maidon matkasta tilalta meijeriin voi tutustua verkkosivuillamme.

Maitotilojen tavoite: hiilijalanjälki 30 % pienemmäksi viidessä vuodessa

Kymmenestä meijeristä ja niiden maidontuottajista muodostuvassa Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on 447 maitotilaa, jotka tuottavat Arlalle vuodessa yhteensä 217 miljoonaa litraa maitoa.

Matkalla hiilineutraaliksi meijeriksi tarvitaan maitotilojen määrätietoista panosta, ja siksi Arla Suomi -yhteistyöryhmä päätti ottaa yhdessä maitotilojen kanssa seuraavan merkittävän askeleen.

- Aiomme pienentää maitotilojen keskimääräistä hiilijalanjälkeä kolmekymmentä prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Climate Check -laskelmien avulla voimme suunnitella kullekin tilalle parhaiten sopivat toimenpiteet ja mitata edistymistä, yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ari Hänninen toteaa.

Tärkeimmät keinot pienentää tilan hiilijalanjälkeä ovat rehujen satotasoon vaikuttaminen, rehustus, biokaasun tekeminen lannasta ja energiatehokkuus sekä tarkastelumenetelmien kehittyessä maaperän hiilensidonta. Hiilijalanjälki pienenee sitäkin kautta, kun maidon tuotantomäärä kasvaa. Sen vuoksi eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen ovat Hännisen mukaan avaintekijöitä.

Ari Hänninen toimii maidontuottajana Maitosuoni Oy:ssä ja luottaa siihen, että tilat saavuttavat tavoitteen. Maitosuoni lähtee kirimään kohti tavoitetta tasolta, joka on 0,87 CO2 e maitokilolta. Jo valmiiksi alhainen lukema kertoo, että myös aiempi tilan toiminnan kehittäminen on vähentänyt päästöjä.